Lujakallion talkoista 23.5.2020
Tervehdys!
Lujakalliossa edistyttiin taas hiukan. Pandemiatilanteen takia yöpyminen olisi ollut hankalaa, joten allekirjoittanutkin oli Lujakalliossa vain lauantaipäivän. Tässä hiukan tarinaa siis lauantailta 23.5.
Pesupaikalla tervattiin katto, lattiat, seinät ja tiskipöytä. Se tuoksu! Voi kun näihin kuviin saisi liitettyä sen tuoksun...
Myös kaivohuoneen kentänpuoleinen katto tervattiin. Minä toimin tikkaiden alapainona.
Kylmäkuopan kivien väliin laitettiin laastia. Yksi säkki riitti postimerkinkokoiseen alueeseen...Tämä homma pitäisi saada tehtyä ennenkuin tehdään kattoa kuopan päälle. Ei tarvitsisi kyykkiä. Tulee kyllä siisti, kun kivien välit saadaan tukittua. Ja tukevoittaa rakennetta.
Kota edistyi myös, lapsetkin auttoivat kuorimaan rankoja.Taisi jopa kuulua hiukkasen napinaa, kun olisi pitänyt kotiin lähteä ja "just oli alkanut tämä homma sujua!"
Miesten huussilta raivattiin uusi polku tulevalle käsienpesupaikalle ja polun pohjalle saatiin mujua vanhoista kasvimaata reunustaneista rangoista. Lasten patoutumat saivat kyytiä..
Kentällä kivireunustetut alueet saivat mullan sekaan siemeniä. Voi olla, että oli hukkaan heitettyä, mutta ei se ota jos ei annakaan.
Lapset leikkivät, juoksivat ja auttoivat. Tyttäret ottivat mukaan kuplakoneen, mutta se taisi olla käytössä vain sen hetken, kun ei ollut muita lapsia paikalla. Mörö-koirakin osallistui, varjossa.
Käsienpesuun kiinnitettiin huomiota, vedet kannettiin säiliöön heti ensimmäiseksi. Käsienpesupaikalle oli varattu saippuaa ja paperipyyhkeitä. Keittokatoksessa oli käsidesiä tarjolla.
Paljon pitäisi vielä tehdä, mutta leirillä on onneksi enemmälti aikaa.
Kuvat Lady Lauretta of Palatine ja Lady Birgitta af Räfwenbacka
Lujakalliossa edistyttiin taas hiukan. Pandemiatilanteen takia yöpyminen olisi ollut hankalaa, joten allekirjoittanutkin oli Lujakalliossa vain lauantaipäivän. Tässä hiukan tarinaa siis lauantailta 23.5.
Pesupaikalla tervattiin katto, lattiat, seinät ja tiskipöytä. Se tuoksu! Voi kun näihin kuviin saisi liitettyä sen tuoksun...
Myös kaivohuoneen kentänpuoleinen katto tervattiin. Minä toimin tikkaiden alapainona.
Kylmäkuopan kivien väliin laitettiin laastia. Yksi säkki riitti postimerkinkokoiseen alueeseen...Tämä homma pitäisi saada tehtyä ennenkuin tehdään kattoa kuopan päälle. Ei tarvitsisi kyykkiä. Tulee kyllä siisti, kun kivien välit saadaan tukittua. Ja tukevoittaa rakennetta.
Kota edistyi myös, lapsetkin auttoivat kuorimaan rankoja.Taisi jopa kuulua hiukkasen napinaa, kun olisi pitänyt kotiin lähteä ja "just oli alkanut tämä homma sujua!"
Miesten huussilta raivattiin uusi polku tulevalle käsienpesupaikalle ja polun pohjalle saatiin mujua vanhoista kasvimaata reunustaneista rangoista. Lasten patoutumat saivat kyytiä..
Kentällä kivireunustetut alueet saivat mullan sekaan siemeniä. Voi olla, että oli hukkaan heitettyä, mutta ei se ota jos ei annakaan.
Lapset leikkivät, juoksivat ja auttoivat. Tyttäret ottivat mukaan kuplakoneen, mutta se taisi olla käytössä vain sen hetken, kun ei ollut muita lapsia paikalla. Mörö-koirakin osallistui, varjossa.
Käsienpesuun kiinnitettiin huomiota, vedet kannettiin säiliöön heti ensimmäiseksi. Käsienpesupaikalle oli varattu saippuaa ja paperipyyhkeitä. Keittokatoksessa oli käsidesiä tarjolla.
Paljon pitäisi vielä tehdä, mutta leirillä on onneksi enemmälti aikaa.
Kuvat Lady Lauretta of Palatine ja Lady Birgitta af Räfwenbacka
Kommentit
Lähetä kommentti